tiistai 23. tammikuuta 2018

C-kortti taskussa

Nyt kun vihdoin nuo Espanjan matka postaukset on saatu ulos, niin on aika siirtyä vielä hetkeksi Suomessa tapahtuneisiin asioihin. Kirjoitinkin aiemmin, että ajoin vielä viime tinkaan itselleni C-kortin jotta pystyisin toimimaan varakuskina matkalla ja kuskaamaan hevosia myös jatkossa kuorma-autolla.

En tiedä, olisiko tämä kortin suorittaminen ollut missään muussa autokoulussa mahdollista. En vaan voi tarpeeksi kiittää Haagan autokoulua siitä että sain kortin oikeasti ajettua niin nopeasti. Aloitin kortin ajamisen 22.12 ja ajokoe mulla oli 29.12. Kun vein paperit autokoululle, näytti aikataulu turhan naftilta, mutta ihana henkilökunta vei mun paperit henkilökohtaisesti eteenpäin vielä saman päivän aikana ja näin saatiin asiat rullaamaan niin nopeasti että ajokortin saaminen muuttui mahdolliseksi. Tässä oli kuitenkin joulu välissä ja ajotunteja kuorma-auton kanssa täytyy ajaa se kymmenisen kappaletta niin voitte kuvitella että istuin muutamana päivänä aika monta tuntia auton ratissa..

C-kortinhan saa ajaa vasta kun täyttää 21 vuotta. Sitä ennen, 18 vuotta täytettyään, voi ajaa C1-kortin, mutta sillä saa ajaa vain kuorma-autoja joiden kokonaismassa on 3500-7500. Siitä ylimenevät täytyy ajaa sitten C-kortilla tai jopa CE-kortilla. Itsehän tarvitsin ehdottomasti tuon C-kortin koska Helasoiden molemmat autot ovat niin suuria. Haagan autokoulussa on käytössä todella kiva kuorma-auto jolla ainakin minusta oli tosi helppo ja kiva ajaa. Olen nimittäin kuullut muutamia kauhutarinoita siitä, kuinka jossain autokouluissa on todella vanhoja kuorma-autoja ja puolet toiminnoista on rikki yms. Tällä kuorma-autolla pystyi oikeasti harjoittelemaan kaiken mahdollisen ja sen kokokin antoi todellisen käsityksen isosta autosta. Kuorma-auto oli 9m pitkä, joten ihan hyvän kokoisesta kuorma-autosta puhutaan.

Ajotunnit lähtivät aina siitä Haagan ison liikenneympyrän läheisen vanhan Vehon pihasta. Paikalle pääsee siis helposti autolla tai julkisilla, bussipysäkki on aivan siinä vieressä. Itselläni oli ajotunnit aina heti aamusta, joten päräytin paikalle aina autolla ja hyppäsin kuorkin rattiin. Siitä sitten kierrettiin ympäriinsä niin Helsingin kuin Espoonkin puolella. Pääsin ajamaan niin kaupunkiajoa kuin motaria, ihan kaikkea mahollista!

Mun ajo-opettaja oli muuten aivan mahtava tyyppi! Kaveri jaksoi selittää mulle asiat rauhassa ja auttaa kannustavasti jokaisen ajotunnin ajan. Jokainen ihminen tietysti tarvitsee erilaista opetusta, mutta ainakin mulla oli sellainen olo että sain juuri sen verran apua kun tarvitsin. Lisäksi ajossa otettiin hyvin huomioon se, että tulisin jatkossa ajamaan hevosia, joten heti alusta asti lähdettiin ajamaan sillä fiiliksellä että siellä penkin takana on kallis lasti joka oikeasti haluaa pysyä pystyssä. Tätä itse arvostin todella paljon koska kaikkia ei todellakaan välttämättä kiinnosta kuinka hevosia oikeasti ajetaan.



Kuorma-autokortin tuskallisin mutta tärkein asiahan on teoriatunnit, samoin kuin henkilöautokorttia ajettaessa. Koska meille kaikille sopivat erilaiset oppimistavat, on ne otettu myös Haagan autokoulussa huomioon. Kuorma-auton teoriatunnit voit käydä joko yhden viikonlopun aikana, tai pidemmässä jaksossa läpi. Henkilöauton kohdalla taas myös itseopiskelu verkossa on mahdollista. Silloin kun itse ajoin b-korttia ei ollut vielä mitään hienoja simulaattoreita, mutta kuten tuolta videolta näette, nyt ajamista pääsee harjoittelemaan jo ennen tielle siirtymistäkin todella hyvin.

Uusia kursseja alkaa joka maanantai, jos autokoulukärpänen puraisi niin täältä pääsee ilmoittautumaan kursseille. Haagallahan on useita toimipisteitä, joten kaikille löytyy varmasti joku hyvä tukikohta. Haaga, Töölö, Kamppi ja Maunula palvelevat maanantaista perjantaihin.


Yhteistyössä Haagan autokoulun kanssa

Matka Espanjaan. Osa 3.

Kun yö Saksan ja Ranskan rajalla oli vietetty, aloitimme etapin kohti Lyonia. Matka sujui jälleen hyvin ja olimme perillä jo valoisan aikaan. Tämä oli todella kivaa vaihtelua koska muissa paikoissa olimme aina vasta pimeän tullen perillä. Nyt näimme koko hienon laukkaradan ja pääsimme ottamaan ihan kuviakin :D

Näkymää tyttöjen autosta

Lyonin rata oli todella hieno ja tallit siistit. Ainut miinus tallissa oli se, että kaikilla hevosilla oli ns. oma koppi - seinät olivat umpiseiniä ja jos karsinan yläluukkua ei voinut jättää auki, niin hevoset eivät nähneet mistään ulos. Oreillahan luukkuja ei voinut pitää auki, mutta muut saivat rauhassa katsella ulos :)
Lyonin laukkaradalla


Hepat saivat taas samat hoidot kuin edellisissäkin paikoissa. Paljon vettä, Hartogin mössöä aivan litkuna ja tietysti märkää heinää. Kaikki hevoset myös kävelytettiin hyvin ja samalla tarkastettiin lämmöt ja yleiskunto. Hevoset olivat kaikki tosi hyvässä hapessa ja ne kaikki kyllä nauttivat siitä kun karsinoissa oli olkikuivitus.

Lyonin laukkarata. Tästä kuvasta näkee kuinka paljon Aapo laihtui matkan aikana. Nyt se näyttää jo tosi hyvältä taas.

Pääsimme itsekkin syömään oikein hulppeasti kun laukkaradan vieressä oli tosi hyvä kiinalainen buffa. Sieltä sai vaikka mitä herkkuja ja mehän oltiin aivan innoissaan Anun (hevosenhoitaja) kanssa kun siellä oli jälkkäriksi jäätelöbuffa <3 Syötiin ihan pikkusen paljon :D

Anun kanssa vesihommissa

Nukkumaan mentiin ajoissa koska seuraavan aamun ajo alkoi taas heti 5. Itse halusin olla hyvissä ajoin sängyssä koska myös mulle oli kaavailtu ajopätkä seuraavalle päivälle.

Nousimme jälleen 3 aikoihin laittamaan hevosia valmiiksi ja olimme hieman jopa etuajassa valmiita lähtemään. Kerkesimme ajaa todella kivasti aamulla koska ei ollut mitään ruuhkaa ja tiet olivat hyvässä kunnossa. Itse nukuin aamusta heti lähdettyämme abaut 4h ja sen jälkeen aloitin oman ajovuoroni, joka kesti lain sallimat 4,5h. Kimmo istui osan ajomatkasta mun vieressä henkisenä tukena koska esim. tietullien kohdalla kaistat olivat niin kapeita että pienikin arviointivirhe olisi ollut aika kallis :D Kaikki sujui kuitenkin tosi hyvin ja sain oman ajourakan vietyä kunnialla loppuun asti.

Kuskin hommissa My Little Pony arskat päässä :D

Pysähdyimme vain kerran päivän aikana ja illalla 8 aikaan olimme perillä Olivassa. Emme kuitenkaan yöpyneet Olivan kisa-alueella vaan ihan siinä vieressä melko pienellä tallilla. Siellä hevoset majoittuivat kahteen eri talliin ja edessä oli taas monen tunnin edestä ruokintaa, kävelytystä ja hoitamista. Pääsimme kuitenkin onneksi jo 12 aikaan nukkumaan ja kerkesimme nukkua 3h ennen seuraavaa herätystä.


Seuraavana aamuna herätys ei tuntunut kyllä enää missään. Ehkä se oli siksi niin helppoa koska tiesimme että kohta oltaisiin perillä. Olivastahan ajoi vain reilun 5h Mijakseen, joten kyseessä oli ihan vain pikkuinen pätkä. Tämäkin pätkä sujui rauhassa ja oli ihana nähdä niin kauniita maisemia. Mitä lähemmäs siirryimme Mijasta, sitä enemmän näkyi palmuja ja merta.. Ihanaa<3 Meillä oli itseasiassa autossa kilpailu siitä, kuka bongaa ensimmäisen palmun :D

Vika taukopaikka ennen Mijasta

Mijaksessa oltiin perillä 13 aikoihin ja siitä alkoikin sitten oma ruljanssi.. Kaikkien kamojen purku, hevosten kävelytys, paikkoihin tutustuminen yms. Onneksi Emman porukka oli jo ollut siellä muutaman päivän niin saatiin heiltä oma pikku esittely :D Postauksia on siis luvassa, heti kun niitä vaan ehdin teille väsätä :D

Hipodromon kyltti - vain yksi mäki jäljellä kohteeseen