tiistai 21. helmikuuta 2017

Uusi hevonen

Saanko esitellä Aapon tulevan pikkusiskon, Rhapsody DR:n <3


Tällä hetkellä tammaa kutsutaan Riinaksi, itse en ole siitä nimestä kovin innoissani.. Toisaalta, oma ehdotukseni Rapu ei myöskään saanut kovinkaan paljon kannatusta :D


Mutta siis mitä ihmettä? Toinen hevonen? Miten ihmeessä? Uskokaa pois, näitä kysymyksiä mäkin toistelen edelleen päässäni joka päivä. Miten voi olla mahdollista että mua siunataan näin upealla tilaisuudella ja saan itselleni toisen puoliverisen estehevosen?

Kaikki lähti liikkeelle ennen Joulua kun tapasin pitkästä aikaa erään henkilön ja hän ilmaisi kiinnostuksestaan auttaa mua eteen päin tämän lajin kanssa. Ne jotka ovat niin kiinnostuneita siitä, kuka tämä enkeli oikein on, voivat sitten joskus vaivautua etsimään hevosen omistajan tiedot netistä :) Tämä sponsori on siis hankkinut käyttööni hevosen ja meillä on oma keskinäinen sopimus tavoista joilla menettelemme ja sen enempää en aio avata teille tätä suhdetta :) Olen tälle sponsorille enemmän kuin kiitollinen ja en voi tarpeeksi montaa kertaa nipistää itseäni ja kysyä onko tämä totta..


Koska olen ollut Aapoon enemmän kuin tyytyväinen, olin tietysti yhteydessä Nikkeen heti kun asia oli ajankohtainen. Nikeltä sopiva hevonen löytyi nopeasti ja helmikuun alussa olinkin sitten jo kokeilemassa hevosta.


Riina on siis 5-vuotias tamma (Ramirons Son - Aida - Abke - Silvio 1). Hän on hannover ja hieman Aapoa suurempi, noin 165-167cm korkea. Riina on tehnyt tammatestit Saksassa ja saanut siitä todella hyvät pisteet, tekniikasta muistaakseni 9.

Kokeillessa Riina antoi tosi hyvän fiiliksen etenkin hypätessä selkään. Se on nyt suurinpiirtein samassa vaiheessa kuin Aapo vuosi sitten. Se on mennyt kotona muutaman kerran rataa ja pienen treenin jälkeen se on ratavalmis kisoihin :) Etenkin laukka tuntui siltä että siitä kehittyy todella voimakas ja sen myötä hyppykin voimistuu toki lisää vaikka se tuntui nyt jo todella hyvältä.

Kaikki kuvat c. Aada Lätti

Luonteeltaan Riina vaikutti todella kiltiltä ja rauhalliselta. Käytiin yhtenä päivänä maastossakin ja lapsi oli siellä ihan chillinä vaikka se olikin sen eka kerta :)

Nyt vaan toivotaan että sen matka Suomeen ensi viikolla sujuu hyvin :) Sitten alkaa arki kahden lapsihevosen kanssa, en malta odottaa <3 Kirjoittelen lisää Riinasta heti kun vaan kerkeän, Instasta löytyy hätäisimmille video täältä.


sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kolmen kuukauden jälkeen

Niin kuin olen aiemmissakin teksteissä maininnut, Aku oli nyt talvella kolme kuukautta hyppäämättä. Kun ekan kerran hyppäsimme joulun jälkeen, aloitin ihan pienillä esteillä ja jumpalla. Aku on yleensä aina tauon jälkeen tosi spooky ja levähtää aina käsiin mutta nyt se oli poikkeuksellisen hyvin kuulolla. Se teki todella hyviä ja pyöreitä hyppyjä alusta loppuun ja spookauksestakaan ei ollut tietoakaan. Toisella kerralla hyppäsin Peikillä jumppaa ja Aku tuntui jälleen tosi hyvältä.

Kaikki kuvat c. Aada Lätti

Seuraavaksi suuntasimmekin Niken kurssille Lempäälään. Nikkehän kävi edellisen kerran HIHSin aikaan Hongisojalla jolloin oltiin tietty mukana myös Akun kanssa. Silloin Aku ei kuitenkaan ollut niin hyvä, se pysähtyi kummallisesti parille esteelle ja oli muutenkin ahtaampi liikkeiltään kaikessa mielessä. Silloin käytiin heti lääkärissä seuraavalla viikolla ja löytyihän sieltä taas vähän hoidettavaa. Sen jälkeen pidettiinkin se sileän kuuri ja se alkaa selvästi näkymään meidän sileän työssä. Nikke oli nyt nimittäin tosi tyytyväinen Akun liikkumiseen sileällä, edelleen laukassa se saisi olla vähän pyöreämpi ja työntää takaa enemmän mutta suunta oli kuitenkin paaaljon parempi kuin viimeksi lokakuussa.

Hypyt aloitettiin kurssilla tietty tuttuun tapaan puomilla ja suhteutetulla välillä pystylle. Aku teki tätä hyvin, erityisesti olin tyytyväinen sen työskentelyyn esteen jälkeen jossa meillä on yleensä ollut haasteita. Usein Aku painuu vähän sisään ja vinoksi esteiden jälkeen mutta nyt se odotti kulmaa hyvin ja taipui sinne hyvin. Pystyn jälkeen tehtiin sama okserilla ja hyvä vire jatkui sielläkin :)


Koska Akulla oli ollut vähemmän hyppyjä alla päätimme Niken kanssa pitää ekan päivän vähän kevyempänä. Muutenkin niitä sen hyppymääriä pitää hieman pitää silmällä..

Aloitettiin radan ratsastus muutamalla pienemmällä osalla. Aku teki nämä ihan mielettömän hyvällä energialla ja yllätti meidät kaikki hyvillä hypyillä! Mulla oli tosi hyvä fiilis ratsastaa ja teimmekin tämän jälkeen vain kaksi kokonaista rataa ehkä 100-110 tasolla jonka jälkeen saimmekin lopettaa. Aku oli tosi innoissaan ja keskittyi kuitenkin ihan mielettömän hyvin. Koska meillä oli vielä seuraava päivä edessä, ei meidän tarvinut hypätä mitään sen isompaa tai tehdä toistoja koska kaikki oli hyvin :)


Tämän jälkeen laitettiinkin hevoset yöpuulle ja huollettiin Aadan kanssa kaikki hepat ja kamat kuntoon. Tässäkin huomaa kyllä niin meidän ihmisten erot - kun kello on 11 illalla ja hoidetaan hevosia pois, niin mulle tärkeintä on aina harjata hevonen ratsastuksen jälkeen, ihan sama kuinka kiire olisi. Varusteet taas voivat hyvin jäädä pesemättä.. Aada taas ei suostu lähtemään mihinkään ennen kuin kaikki kamat on pesty :D Joten hommat jakautuivat hyvin kun itse harjasin Akun ja Aapon ja Aada puunasi kamat! Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö Aada hoitaisi hevosiaan, vaan sitä että itse en ole niin tarkka treenien jälkeen kamoista, ne voi hyvin pestä sitten vaikka seuraavankin treenin jälkeen, mutta Aadahan ei sellaista hyväksy :D


Seuraavana päivänä olimme tallilla taas heti kahdeksan jälkeen. Menin ekassa ryhmässä Aapolla ja vasta tokassa Akulla. Tokana päivänä vuorossa oli huomattavasti pidempi ja teknisempi rata. Nikke laittoi meidät aluksi taas kunnolla sileällä hommiin ja verkattiin jälleen puomilla ja pystyllä.

Verkan jälkeen tehtiin taas radan osat kuntoon. Radassa oli mulle henkisesti Akun kanssa vaikeita juttuja - lyhyitä teitä ulos kaarteista oksereille, kolmen askeleen välejä ja paljon esteitä seinissä kiinni. Mulla on Akun kanssa aina mukamas jostain syystä vaikea päästä kaarteesta ulos ja en muka koskaan pääse perille kolmen laukan väleissä. Esteet seinillä ovat ehkä enemmänkin Akulle henkisesti ahdistava juttu joten aika mielenkiintoisella tavalla ajattelin sen ekan rundin menevän.. Aku kuitenkin yllätti meidät kaikki ja suoritti kaiken jopa melko mallikkaasti :D Sain itse hyvän rytmin ja ratsastus tuntui helpolta :)


Tehtiin ensin pieni rata ja sen jälkeen isompi rata 110-115 tasolla. Aku oli ihan super hyvän tuntuinen. Vaikka pientä hiomista oli siellä ja täällä niin yleisfiilis oli ihan huikea. Ekat kunnon treenit kolmeen kuukauteen ja mun hevonen oli menossa hyvin ja halukkaasti. Ei mitään tietoa mistään turhista stopeista ja hitaudesta. Vaikka radalla oli paljon haasteita meille niin selvittiin niistä oikeasti hyvin. Aku hyppäsi etenkin sarjoilla hyvin ja sanin jopa vähän sanoa sille hou väleissä kun se laukkasi niin hyvin :) Nikkekin oli tyytyväinen Akuun ja sanoi että se voisi hyvin mennä kilpaa jo melko pian. Juteltiin että jatkaisin hyppäämistä noin kahden viikon välein ja koitan pitää sen vaan samanlaisena sileällä ja työstää laukkaa vielä paremmaksi.


Tunnin jälkeen pakattiin hevoset autoon ja lähdettiin kotiin. Kiitos vielä Merkulle kurssin järkkäämisestä ja yöpaikasta :) Tulispa Nikke taas pian!