Hyppyjä!

Saksasta moro taas.

Tänään meillä oli jälleen aika paljon hommia kun tallityöntekijä oli vielä tän päivän eilisen haaverin takia lomalla. Aamusta oljitettiin kaikki boksit, tarhattiin ja ruokittiin hepat. Tämän jälkeen käytiin Akun ja kahden muun hepan kanssa käyntimaastossa ja voin kertoa että Aku oli aika innoissaan :D Koko alkumatkan se vaan tepasteli ja ravaili, mutta heti kun päästiin metsään niin se malttoi relata. Käveltiin heppojen kanssa tunnin verran ja sen jälkeen otettiin toinen satsi maastoon.

Tokassa maastossa mulla oli ihana 4v tamma, joka käyttäytyi todella hienosti. Mentiin ihania pitkiä mäkiä ravissa ja laukalla suoria, hepat kyllä tykkäs. Ja niin tykkäisitte kaikki tekin, täällä vaan on niin mielettömiä reittejä.. Voi kun ois GoPro niin kuvaisin teille kaiken :)

Aku tulossa maastosta

Juoksutin päivällä vielä yhden hepan, nostin Nikelle esteitä ja autoin tallissa muutenkin. Iltapäivällä pääsin vähän yllättäen myös hyppäämään sillä samalla kivalla pikkuhepalla jolla menin eilen ja oli kyllä tehokasta. Tämä kaveri on myös nuori ja sen kanssa hyppyjä ei ole otettu vielä ilmeisesti hirveän paljon. Aloitettiin ihan pienellä puomikasalla ja sen jälkeen siirryttiin pystylle. Täällä ehdoton juttu on se, että esteelle laukataan eikä vedetä taakse. Arvatkaa mitä mun aivot sanoo siinä vaiheessa, errorerror.. No ei. Mutta ihan oikeasti täällä edetään ja paljon. Ekat hypyt sujui oikein hyvin ja löysin paikat aika kivasti.

Verkkahyppyjen jälkeen tultiin muutama kerta kuuden laukan linja, johon tosin ekalla kerralla tein rauhallisen seitsemän. Tokan kerran tulin sitten kuudella, mutta Nikke halusi hevoselle vielä enemmän laukkaa, jotta voisin pitää tasaisemman tuen kohti estettä ja sen jälkeen. Kun hevosella ei ole hypätty paljon ja se on muutenkin hieman nenällään, täytyy ratsastajan muistaa tehdä laukka oikeasti takaa eteen kohti tasaista tukea. Mulla käy helposti niin (niin kuin nytkin aluksi) että otan ja annan, vaikka pitäisi vaan pitää tasaisesti. Varsinkin jos hevonen on jalan takana tai se reagoi muuten vaan heikosti jalkaan, on se hyvä laukka kohti tukea kaiken a ja o.

Linjalla Nikke myös huomautti mua siitä, että lähden hyppyyn liian aikaisin. Ah, tuttu juttu. Tästäkään mulle vaan ei muisteta sanoa, vaikka itse tunnistan virheen aika usein. Kun itse lähtee liian aikaisin hyppyyn, ei etenkään nuori hevonen saa edes sitä vähää aikaa kerätä itseään hyppyyn, koska ratsastaja estää sen.

Ja voin kertoa että nyt tuli kyllä sellainen ahaa-elämys taas tosta asiasta että. Kun itse vaan istuin hieman pidempää tiiviisti satulassa, muuttui hevosen hyppykaari ihan totaalisesti. Tuntui aika erilaiselta ne vikat hyyt verrattuna ekoihin.. Loppuun siis tultiin muutama rata n.90cm tasolla, joka alkoi vesimatto-okserilla, jatkui keltaiselle tynnyripystylle jonka perään tultiin vielä punainen lankku ja kuusi laukkaa okserille. Vika rata sujui jo aika kivasti. Toivottavasti pääsen uudestaankin hyppyhommiin tämän pikkuisen kanssa :)

Täytyy vielä loppuun kirjoittaa laukan vaihdoista muutama sana. Tämä ratsastamani nuori kyllä osasi vaihtaa, mutta välillä kun se jäi ristiin, sai ulkoavuilla vaikuttaa tosi voimakkaasti. Kun vaihto tuli, painotti Nikke tosi paljon sitä, että saman tien pitäisi ratsastaa eteen ja rentouttaa käsi ja tehdä voltti tai ympyrä hyvän tasapainon löytämiseksi.

Ainakin nyt muutaman Niken valmennuksen nähneenä ja nyt hänen silmän allaan ratsastaneena, voin todeta, että hyvältä vaikuttaa. Nikke jaksaa selittää mitä tehdään, miksi tehdään ja miten. Tämä on just sitä mitä mä kaipaan. Erityisesti Akun kanssa tarvitaan todella kurinalaista työskentelyä ja uskon että Nikestä ja Laurasta molemmista tulee olemaan meille paljon apua :)